Heti ensi alkuun ettei unohdu niin laitetaan muistiin viime viikon torstaina, eli näköjään tasan vk sitten punnitut koirien painot.

Zeus 6.1 kg
Etna 5.3 kg
Adja 2.4 kg

Aika on tosiaan taas kulunut luvattoman nopeasti ja viikko sitten käytiin Adjalle hakemassa ensimmäinen rokote niskaan. Eu-passikin saatiin samalla reissulla mukaan, joskin minulle sen jälkeen kerrottiin ettei niin saisi tehdä. Eu passin saa luovuttaa koiralle vasta, kun on tarkistettu, että koira on tunnistusmerkitty ja saanut rabies rokotuksen. Jotenkin noin sanotaan EVIRAn sivuilla.. no Adjaltahan tuo rabies rokote vielä puuttuu. Tosin se asia tulee sitten korjattua tammikuun puolella kun neiti saa tehosterokotteen ja rabies rokotteen.

Ensimmäinen käynti eläinlääkärin kanssa sujui ihan hyvin. Oli kuitenkin jännä huomata miten pöydällä olemista rakastava Adja jostain syystä jännitti eläinlääkärin pöydällä olemista niin paljon, että tärisi. Rokottamista sinänsä se ei huomannut ollenkaan, koska söi samaan aikaan raksuja pöydällä ihan tyytyväisenä.

Adja tosiaan rakastaa pöydällä olemista ja oikein hinkuaa sinne. Liekö tuon sitten oppinut vanhemmilta koirilta, ne kun käytännössä kilpailevat siitä kumpi tai kuka saa olla pöydällä pisimpään ja käydä eniten siellä. Nykyään päivittäiset seisotus rutiinit etenevätkin niin, että ensin pöydällä pääsee Adja, sen jäkeen Zeus ja sitten taas Adja minkä jälkeen on Etnan vuoro, jolloin pöydälle kinuaa taas Adja. Kun pentu pääsee, niin sitten haluaa taas Zeus ja koska Zeus pääsi, sinne pyrkii myös Etna. Ja kun Etna pääsee pöydälle, kinuaa vuoroaan puolestaan Adja... toisin sanoen siitä seuraisi katkeamaton kierre jos koirilta kysyttäisiin.

Vaan eipä sovi asiasta valittaa, positiivistahan se vain on. Zeus tietysti seisoo pöydällä hienosti, vanha konkari kun on, Etnakin seisoo ihan hienosti.. joskin sitä ahdistaa liika lääppiminen. Adjakin on oppinut sen, että makupalan saa vain paikoillaan seisomalla. Nykyään pysytn pitämään namia jo hieman kaumpana neidin nenästä :) Paljonhan se vielä vaatii harjoittelua, että saadaan suoritukseen kestoa, samalla lailla purukaluston tarkistaminen ja kropan läpikäyminen vaativat vielä melkoista reenausta. Tosin mikäpä hätä tässä Adjakun on vasta sen 13 viikkoa vanha, joten muutama tovi vierähtää ennen ensimmäistä näyttelyä!

Minusta tuntui viikko takaperin, ettei tuo pentu ole kasvanut yhtään. No kylmän kelin yllättäessä puin sille sitten sen ihanan pinkin "ensivillapaidan" päälle ja sehän oli aina liian pieni. Eli Adja oli kuin olikin kasvanut, ja on sen oppinut nyt näkemään ilman liian pientä villapaitaakin.

Haukkumisen jalon taidonkin pentu on oppinut, ja toisinaan Etnan innostamana haukkuu innokkaasti kimittäen. Useimmiten Adja kuitenkin avaa ääntään lähinnä kiljumisen ja leikkirähisemisen merkeissä.

Etna vaihtaa karvaa... ehkäpä siitä sittenkin tulee hienon punainen. Saapa nähdä kuinka käy:)